Liikunta elämäntavaksi – miten pitää motivaatiota yllä?
Syksy on aikaa, kun moni aloittaa tai jatkaa liikuntaharrastustaan kesän tauon jälkeen. Alkuhuuman jälkeen liikuntainnostus saattaa kuitenkin laantua. Miten siis saisi ylläpidettyä motivaatiota niin, että liikunnasta tulisi elämäntapa – osa arjen rutiineja ?
Aseta tavoitteita
Mieti, miksi harrastat liikuntaa. Mitä tavoittelet sillä? Onko tavoitteena kenties osallistuminen juoksutapahtumaan, painonpudotus tai vaikka selkäkipujen helpottaminen? Mieti, millä keinoin pääset tavoitteeseesi; aseta välitavoitteita matkalla päämäärään ja kirjaa ylös edistymistäsi. Ole realisti miettiessäsi tavoitetta ja etene kohti sitä riittävän pienin askelin. Iloitse välitavoitteiden saavuttamisesta ja inspiroidu omasta edistyksestäsi.
Kirjaa kalenteriin ja sovi treenitreffejä
Arki imaisee helposti rattaisiinsa niin, että tuntuu, ettei liikunnalle jää aikaa. Ota kalenteri käteen ja mieti jo etukäteen viikko-ohjelma – mihin väliin saat mahdutettua treenit. Voitko irrottaa puoli tuntia vaikka työpäivän aikana taukojumpalle ja kehonhuollolle? Tai ehtisitkö aamuisin lenkille?
Kirjaa treenikerrat kalenteriin, niin niistä tulee heti konkreettisempia ja on isompi kynnys jättää ne väliin. Vielä kun sovit yhteiset treenit kaverin tai vaikkapa puolison kanssa, kynnys nousee vielä korkeammaksi. Pieni sosiaalinen paine toimii loistavana kannustimena ja yhdessä liikkuminen on usein myös tehokkaampaa.
Kirjaamalla treenikerrat ylös pystyt seuraamaan, että treeni on säännöllistä ja näin siitä muodostuu rutiini, jota ilman tuntuu puuttuvan jotain.
Oikeanlaiset varusteet
Jotta harjoittelu olisi mielekästä ja turvallista, hanki lajikohtaisesti oikeanlaiset varusteet. Se ei suinkaan tarkoita, että pitäisi olla viimeisintä muotia olevat trikoot ja sykemittarit, vaan kullekin lajille sopivat varusteet. Painonnostaja ja juoksija tarvitsevat kumpikin hyvät kengät, mutta samat kengät eivät sovellu kumpaankin lajiin. Kun varusteasiat ovat kunnossa, voi keskittyä turvallisesti itse tekemiseen. Toisille kauniit treenivaatteet tuovat myös motivaatiota, mutta tärkeintä kuitenkin on, että ne toimivat.
Jos tavoitteesi on liikkua kotona, muutama perusväline on hyvä lisä kehonpainolla tehtävän liikunnan lisäksi. Jumppamatto, kahvakuula ja vastuskuminauha vievät jo pitkälle.
Monipuolisuus
Vaikka treenaisit tiettyyn tavoitteeseen, muista monipuolisuus. Älä esimerkiksi juutu hilaamaan aina samaa lenkkiä, samalla vauhdilla. Vaihtele pituuksia ja vauhtia ja pidä ohjelmassa myös lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa ja kehonhuoltoa. Ylipäänsä, olipa lajinasi mikä hyvänsä, pyri harrastamaan mahdollisimman monipuolista liikuntaa. Se paitsi kehittää kehoa monipuolisemmin, myös tekee harjoittelusta mielekkäämpää. Et kyllästy niin helposti.
Personal trainerin tai valmentajan hankkiminen
Uutta liikuntaharrastusta aloittaessa avuksi voi palkata myös personal trainerin. PT ohjeistaa turvalliset tekniikat, suunnittelee henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja tsemppaa treeneissä. Kynnys jättää treenejä väliin on korkeampi, kun on vastuussa harjoittelustaan myös jollekin muulle. Hyvä valmentaja on vaativa, realistinen tavoitteiden asettelussa, mutta myös kannustava. Hyvä valmennussuhde edellyttää panostusta kummaltakin puolelta, jotta homma toimii – PT:n hankkimisessa kannatta siis käyttää aikaa ja harkintaa.
Kohtuus ja "se oma juttu"
Liikuntaharrastusta aloittaessa on hyvä muistaa kohtuus ja tarpeeksi rauhallinen alku. Pikkuhiljaa harjoituskertoja ja -tehoja lisäämällä totutetaan keho harjoitteluun. Liikunnan olisi kuitenkin tarkoitus olla hyvää oloa ja terveyttä edistävää.
Nykyinen somekulttuuri luo helposti paineita suorittamiseen ja välillä tuntuu, että treeniä ei ole ollutkaan, ellei siitä ole postattu julkaisua johonkin some-kanavaan. Sosiaalinen media voi inspiroida liikkumaan ja hyvä niin, mutta kannattaa muistaa se pääasia: sinä itse, sinun tavoitteesi ja sinun terveytesi! Tärkeintä on löytää se oma juttu, oma laji, omiin aikatauluihin sopivat harrastusajat. Kun nämä ovat kunnossa, ei muuta kuin nauttimaan liikunnan ilosta!
Hyviä treenejä!
- Tagit: Susan Hakala